Kosolan taloa restauroidaan itsenäisen talonpojan tyyliin – Sata vuotta sitten suljettu kievari avaa ovensa jälleen huomenna

Kosolan talon kievari herää itsenäisyyspäivänä henkiin sadan vuoden tauon jälkeen. Kosolan taloa on remontoitu ja restauroitu perinteitä kunnioittaen.

Kosolan talo Lapuan keskustassa, Nurmonjoen varrella, ei esittelyjä kaipaa. Yli 200-vuotisen historian aikana taloon on mahtunut monenlaista, aina puukkojunkkareista hengen ravintoon. Kosolan talon kievarin avasi vuonna 1900 talon silloinen isäntä, ylihärmäläinen häjy Iisakki Kosola ja sen pyörittämistä jatkoi hänen poikansa, maanviljelijä Vihtori Kosola puolisonsa Eelinin kanssa aina 1920-luvulle saakka. Nyt, yli 100 vuoden jälkeen, kievaritoiminta on herätetty henkiin ja tilat restauroitu vanhaan kukoistukseensa.

Etelä-Suomessa asuva yrittäjä Jari Vesanen osti talon sen edelliseltä omistajalta Herättäjä-Yhdistykseltä vuonna 2019.

– Eteläsuomalaisen näkökulmasta talon hinta ei ollut korkea. Pelkäsin myös, että jos en itse taloa osta, tuohon hintaan sen kyllä joku ostaa ja pahimmassa tapauksessa se jyrätään kerrostalon tieltä, Vesanen kertoo.

Vaasasta nuorena miehenä Etelä-Suomeen muuttanut mies kuvailee maksavansa talon kunnostamisella myös “velkaansa pohjalaisille”. Vesanen kertoo saaneensa moitteita siirrettyään aikoinaan yhden perinteikkään, Lapuan neljännen kirkon hirsistä rakennetun, pohjalaistalon Kauhavalta itselleen Etelä-Suomeen. Kosolan talossa nyt projektipäällikkönä työskentelevä Taina Hautamäki moitti tuolloin maakuntalehden kolumnissaan eteläsuomalaisten vievän pohjalaisia taloja pois juuriltaan. Se kolahti Vesaseen.

– Kun kaupat Kosolan talosta varmistui, otin heti seuraavan puhelun Tainalle, Vesanen naurahtaa.

Kosolan talo Oy:n henkilökuntaa liittyi kuluvan syksyn aikana täydentämään vielä viestintä- ja myyntipäällikkö Heli Karhumäki.

Ostaessaan Kosolan talon Vesaselle oli selvää, että talo pysyy paikallaan ja se remontoidaan perinteitä kunnioittaen. Aika nopeasti oli myös selvää, että taloon tulee ravitsemusliiketoimintaa. Kun talon ostamisesta oli kulunut noin puolisen vuotta, Vesanen ajatteli, että nyt pitäisi jo kiiruulla aloitella restaurointia.

– Sitten tuli korona ja se kiire katosi, Vesanen kiteyttää.

Työ päästiin lopulta aloittamaan ja nyt Kosolan talosta on valmiina kievarin puoli. Talon muut tilat ovat vielä työn alla ja niiden tuleva käyttö mietinnän alla. 200-vuotisen talon restauroiminen on pitänyt sisällään monia vaiheita, niin positiivisia kuin negatiivisiakin yllätyksiä.

– Alkuun pelotti, että seinää vasten nostettu Kosolankatu on saanut talon seinät siitä kohden huonoon kuntoon, mutta siellä olikin kaikki kunnossa ja se yllätti positiivisesti. Negatiivinen yllätys oli, että kadun puoleisessa seinässä ei ollut enää juuri lainkaan alkuperäistä hirttä jäljellä, se kun on kokenut aikojen kuluessa niin monia muutoksia, Vesanen summaa.

Talon yksi suurimpia muutoksia on ollut talossa aikaisemmin toimineen kirjakaupan purkamien hirsisten sisäseinien rakentaminen uudelleen.

– Joku voisi miettiä, ettei ole liiketoiminnan kannalta järkevää niitä uudelleen rakentaa, mutta nyt yritetään tehdä niin, ettei kukaan pääse sitten 200 vuoden päästä moittimaan, Vesanen sanoo.

Kosolan talo on restauroitu alkuperäistä tyyliä noudattaen. Vesanen mainitsee, että alkuperäisistä pintakäsittelyistä oli hyvin vähän jäljellä, mutta jokainen uusi elementti on ajankohtaan sopivia. Hän sanoo, että joku voisi pitää talon sisustusta jopa tyylittömänä sekamelskana, mutta muistuttaa, että ennen vanhaan talonpojat olivat hyvin itsenäisiä.

– He tekivät juuri niin kuin halusivat, ei silloin mitään sisustuspalveluita käytetty. Rakentamista ja remontoimista tehtiin vaiheittain ja jokainen huone sisustettiin sen ajan mieltymysten mukaan, Vesanen kuvailee.

Kievarin seinät loistavat sinisenä. Vesanen kertoo, että talonpoikaisaikana seinät olivat vielä värikkäitä, ja vasta teollisten maalien tulon myötä seinien sävyt ovat alkaneet olemaan ankeampia.

– Sininen väri kertoo myös sen, mistä henkilö tulee. Sininen oli vaurauden väri ja sillä kerrottiin, ettei rahasta ole pulaa, Karhumäki tietää kertoa.

Vesanen itse pyörittää Etelä-Suomessa omaa metallialan yritystään ja käy paikalla Kosolan talossa pitämässä suunnittelu- ja työmaapalavereita sekä erilaisissa tapahtumissa. Karhumäki ja Hautamäki vastaavat Kosolan talon arkisesta pyörittämisestä. He toimivat myös talon emäntinä opastaen ryhmiä paitsi talon syövereihin myös syvälle sen historiaan erilaisten tarinoiden muodossa. Kierrokset ja teemat valitaan ryhmien omien toiveiden mukaisesti.

– Talolla on niin pitkä historia, että kaiken sen kertomiseen kerralla kuluisi noin viisi tuntia, Hautamäki mainitsee.

– Talon historiasta löytyy niin poliittista, sivistävää, hengellistä kuin maanviljelykseen tai yrittäjyyteen liittyvää teemaa. Voisi sanoa, että täällä on tehty niin johtamisen kuin vastavirtaan menemisen historiaa, Karhumäki kiteyttää.

Alkuun talo toimii tilausravintolana yksityistilaisuuksille, mutta erityisinä sesonki- ja juhla-aikoina avataan kievari pöytävarauksille. Kievarin ravintolatoiminnasta vastaavat yhteistyökumppanit, seinäjokelainen ravintola Juurella sekä lapualainen leipomo-kahvila Hyväskä. Avajaisia juhlitaan tiistaina, itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla.

– Tiedossa on juhlaillallisen lisäksi pientä ohjelmaa ja tietysti talon tarinaa, Hautamäki kertoo.

Joulukuussa luvassa on myös joululounaita sekä jouluillallinen. Karhumäki laskee, että tiedossa on yhteensä noin 12 tilaisuutta vielä ennen joulua.

– Kesällä saatamme järjestää opaskierrospäiviä, jonne voi tulla non-stoppina, Karhumäki kertoo.

– Kyllä kesällä varmasti pidämme ainakin muutaman päivän viikossa jatkuvasti auki, Vesanen lisää.