Susireviirien määrä on lisääntynyt Etelä-Pohjanmaalla: "Tilanne on taas muuttunut pentujen synnyttyä"

Susireviirien asukkaat voivat tarkastella oman alueensa viimetalvista susitilannetta Luonnonvarakeskuksen ja SusiLIFE-hankkeen julkaisemasta koosteesta, jossa esitellään talven 2021–2022 suden DNA-näytekeräyksen tuloksia reviireittäin.

Koosteen sukutauluista ja kartoista voi tarkastella nimettyjen susien taustaa ja liikkeitä.

– Keräys ajoittuu marras-helmikuun ajalle. Mitä myöhemmin näyte kerätään sitä suuremmalla todennäköisyydellä vaeltavia yksilöitä on jo liikkeellä. Etelä-Pohjanmaan susireviirien osalta katsaus näyttää kuitenkin melko hyvin vastaavan kentältä saatujen havaintojen kautta muodostunutta kuvaa laumojen koosta. Nythän tilanne on taas muuttunut pentujen synnyttyä. Lumen tultua jälkihavaintojen perusteella voidaan arvioida tilannetta paremmin, sanoo Metsästäjäliiton Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Jukka Hautala.

Marraskuussa käynnistyi uusi näytekeräyskausi. Niin riistahallinto kuin metsästäjien etujärjestö Metsästäjäliittokin kannustavat näytteiden keräämiseen.

Hautala toimii Jurvan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajana ja vastaa alueen DNA-näytteiden kokoamisesta. Jurvalaiset keräsivät viime vuonna 29 näytettä, joista analysoitiin 10 susiyksilöä.

Se on ollut iso pettymys susireviireillä eläville asukkaille.

–  Jurvan tilanne on hyvä esimerkki näytekeräyksen tarpeellisuudesta. Meillä on neljä toisiinsa rajoittuvaa ja osin limittäistä reviiriä. Yksi näistä on Laihian uusi reviiri. Jälkihavaintojen valossa olisi mahdoton selvittää, montako susiyksilöä niissä on, mutta DNA-näytteillä siitä voidaan saada tietoa. Jokaisen yksilön nimeäminen ei tule kuitenkaan koskaan onnistumaan, vaikka miten paljon jätöksiä keräämme. Kannustan siitä huolimatta aina ilmoittamaan suden ulostehavainto paikalliselle petoyhdyshenkilölle, jotta saadaan mahdollisimman kattavasti tietoa.

Suden kannanhoidollisen metsästyksen piti toteutua helmikuun aikana, kohdistuen vahvan susikannan Etelä-Pohjanmaalla neljän lauman tai parin poistoon. Hallinto-oikeus jäädytti luvat valitusten takia ja jahti jäi toteutumatta.

– Se on ollut iso pettymys susireviireillä eläville asukkaille. Paikalliset metsästäjät ja asukkaat tekevät ison työn kanta-arvion eteen. Tällainen tilanne vähentää ymmärrettävästi heidän motivaatiotaan työhön osallistumiseen. Ulostenäytteet ovat kuitenkin ainut keino saada tutkimuksellisesti pätevää tietoa susien määrästä. Tassu-järjestelmään kirjatut jälkihavainnot ovat lisätietoa, mutta niiden varassa ei kanta-arviota tehdä, korostaa Hautala.

Keräyskaudella 2021-22 yhtään näytettä ei saatu Jalasjärven eikä Isojoen-Karijoen laumasta. Alueiden parimerkinnät perustuvat jälkihavaintoihin.

– Seuraus on se, että näillä alueilla kanta-arvio sakkaa, Hautala toteaa.

Metsästäjät ovat tehneet vuosia vapaaehtoistyötä kanta-arvion eteen, jotta kannanhoidolliseen metsästykseen saadaan viranomaistahon vaatimat näytöt. Sitä mukaa kun ne täyttyvät, muuttuvat vaatimukset. Hautalan mukaan maaseudun asukkaiden viesti on se, että mitta on täynnä tällaista politiikkaa.

– Vuosikymmen sitten kannanhoitosuunnitelman mukaan suden elinvoimainen kanta Suomessa oli 25 laumaa. Laumoja on jo lähes 40 ja nyt puhutaan, että vaaditaan yli tuhannen yksilön kantaa. Kuulumme Ruotsin kanssa EU:n luontodirektiivin liitteeseen 4 ja meitä koskee samat rajoitukset. Silti Ruotsi tulkitsee määräyksiä aivan eri tavalla, sallien metsästyksen ja ylläpitäen pienempää kantaa, hän hämmästelee.

– Kannanhoidolliseen metsästykseen liittyvästä poukkoilevasta politiikasta ja sen vaikutuksista kärsii loppupelissä susi, Hautala toteaa.