Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen talousarvion valmistelutyö on tehty - Alijäämä väistämätön

Hyvinvointialueen talousarvion virkamiesvalmistelutyö on tehty ja talousarvioehdotus siirtyy joulukuun aikana lautakuntakäsittelyn kautta aluehallitukselle ja aluevaltuustolle.

Vuoden 2023 talousarvion laadinnassa on huomioitu siirtyvien organisaatioiden, kuntien ja kuntayhtymien, talouslukuja useammalta vuodelta. Aluevaltuusto käsittelee budjettiesitystä kokouksessaan joulukuun 19. päivänä.

Hyvinvointialueen valtiolta saama rahoitus määräytyy alueiden siirtyvien kustannusten mukaan. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen kokonaisrahoituksen arvioidaan olevan 855 miljoonaa euroa vuonna 2023

– Ensimmäiseen vuoteen mennään 32 miljoonaa alijäämäisellä talousarviolla. Tämä on katettava kahden seuraavan vuoden aikana. Valtionvarainministeriön viesti on erittäin selkeä, hyvinvointialueiden on otettava tilanne haltuun nopealla tahdilla. tahdilla. On selvää, että tilanne herättää huolta, mutta maltti on valttia tässäkin. Uusi rahoitusmalli on syytä ajaa kunnolla sisään ja on syytä katsoa miltä rahoituspohja näyttää suhteessa kuluihin vuonna 2023. Tässä mitataan nyt epävarmuuden sietokykyä, toteaa hyvinvointialueen johtaja Tero Järvinen.

Järvisen mukaan talousarvion laatiminen on ollut hyvin haastavaa. Koko maan osalta hyvinvointialueiden lisärahoituksen tarpeeksi on arvioitu ensi vuodelle noin miljardi euroa.

– Talousarvion osalta edetään täydellisessä sumussa vuoteen 2023. Kenelläkään ei ole asiasta viisautta, sillä tilanteen ennustettavuus on heikko. Todellisuus lähtee purkautumaan vuoden ensimmäisten kuukausien aikana, kun nähdään, mikä todella on hyvinvointialueen kuukausikohtainen kulu. Sama problematiikka on käsillä kautta Suomen, toteaa Järvinen.

Osa kunnista on alibudjetoinut kulunsa. Haasteena on, että mikäli siirtyvät kustannukset ovat todellisia käyttökustannuksia alhaisemmat, suurenee todellisen rahantarpeen ja rahoituksen tason välinen ero toiminnan alkaessa. Järvinen pitää hyvänä, että talousarvio viedään valtuustoon vasta kuun lopussa.

– Rahoituslaskelmien täsmennyksen myötä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle saatiin 7 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Tämä ehdittiin huomioida talousarviossa.

Jatkossa valtion rahoituspohjaa korotetaan vuosittain hyvinvointialueen arvioidulla palvelutarpeen ja kustannustason kasvulla.

Talouden alijäämäisyys tarkoittaa sitä, että sopeutustoimia on edessä. Toimintakulut arvioidaan vuodelle 2023 noin 990 miljoonaa, joista henkilöstökulujen osuus on 48% ja palvelujen oston osuus 32%.

– Talouden tasapainottamisen toimet on syytä ottaa vakavasti, se on selvä asia. Hyvinvointialueen on huolehdittava palveluista tasapuolisesti koko alueella, mutta samalla talous on saatava tasapainoon. Se tarkoittaa tulevaisuudessa väistämättä muutoksia toimintaan ellei rahoituksessa tapahdu oleellisia muutoksia, Järvinen sanoo.

Hyvinvointialueen talouden sopeuttamisohjelman laatiminen on käsillä.

– Hyvinvointialueiden talousarvion laadinta poikkeaa monessa kuntien vastaavasta. Lisätalousarviota ei jatkossa tule. Työ on tässä alussa kuntien ja kuntayhtymien erilaisten kulttuurien ja toimintamallien yhteensovittamista ja sitä kautta säästöjen hakemista. Talouden tasapainottamisen työryhmä on aloittanut toimintansa ja tavoitteena on jo vuoden 2023 aikana käynnistää toimia menojen karsimiseksi, kertoo talousjohtaja Anu Helin.

– Valtiovarainministeriö seuraa tiukasti hyvinvointialueiden taloutta. Talouden arviointimenettely käynnistyy, jos kuntatalouteen verrattuna huomattavasti tiukemmat kriteerit eivät täyty, Helin jatkaa.

Investointien osalta hyvinvointialueen ohjelma yltää vuoteen 2026.

– Vuosittain hyvinvointialue investoi noin 30 miljoonaa, joista rakennuksiin 12-15 miljoonaa. ICT-puolella investointeja ovat esimerkiksi vuosittaiset asiakas- ja potilastietojärjestelmien päivitykset. Investointeihin voidaan ottaa pitkäaikaista lainaa, jota voidaan ottaa valtion määräämällä tavalla. Lainanottovaltuus on sidottu hyvinvointialueen vuosikatteeseen, selvittää talouspäällikkö Heli Hämeenniemi.

Vuoden vaihtuessa kuntalaisten arjessa hyvinvointialueen käynnistyminen ei juuri näy.

– Puhelinnumerot pysyvät samoina, henkilöstön palkka tulee maksuun ja palvelut on saatavilla entisissä tutuissa pisteissä, vakuuttaa Hämeenniemi.