Teiden kunto puhuttaa aurauskauden alettua. Asemakaava-alueella kaupunki huoltaa kadut liikennemääriin perustuvan kunnossapitoluokituksen mukaisesti. Haja-asutusalueen yksityisteiden osalta vastuu on tiekunnilla, jotka voivat hakea kaupungin tiehoidon piiriin.
Nykyinen yksityistielaki antaa kunnalle vapauden päättää, osallistuuko se yksityisten teiden hoitoon. Seinäjoki tarjoaa mahdollisuutta tienhoitosopimukseen, jolla se ottaa kriteerit täyttävän tien hoitoonsa. Jos kriteerit eivät täyty, tiekunta voi hakea vuosittain jaettavaa yksityisteiden kunnossapitoavustusta. Päätökset näistä asioista tekee kaupunkiympäristölautakunta, yksityistiejaoston esityksestä.
– Koska laki ei velvoita kuntia, käytäntö on hyvin kirjava maakunnassa. Seinäjoella yksityisteiden hoito on ihan hyvällä tasolla moneen muuhun kuntaan verrattuna, korostaa kunnossapitopäällikkö Tuomo Etula Seinäjoen kaupungilta.
Kuntalaisten palautteen perusteella tienhoidossa löytyy kuitenkin parannettavaa.
– Seinäjoen alueiden tiet hoidetaan kaikki samoin kriteerein ja yhtenäistettyjen käytäntöjen mukaan. Toki tiet on voitu hoitaa paremmin ennen kuntaliitosta. Varmasti osassa aluetta tienhoito on heikentynyt, mutta osassa parantunut. Kaava-alueen ulkopuolisten teiden hoito ei ole kuitenkaan kaupungin säästötoimien kohteena ollut, vaan tiehoidon määrärahat ovat kasvaneet samassa suhteessa niin kaava-alueella kuin sen ulkopuolellakin, vastaa Etula kritiikkiin Seinäjoen tienpidosta.
Koska laki ei velvoita kuntia, käytäntö on hyvin kirjava maakunnassa.
Haja-asutusalueella sijaitsevan yksityistien voi saada kunnan hoidettavaksi, kun tietyt kriteerit täyttyvät. Ensimmäinen kriteeri on, että tiekunta on asianmukaisesti järjestäytynyt ja toimiva. Tiekuntien jäsenet ikääntyvät ja nuorilla ei aina ole kiinnostusta osallistua tien hoitoon.
– Kannustamme kuitenkin pitämään tiekunnan asiat kunnossa. Se on edellytys myös kunnossapitoavustuksen hakemisessa. Tämä onkin kannustanut tiekuntien toiminnan aktivoimiseen ja yleisesti asiat ovat paremmassa kunnossa kuin vielä muutamia vuosia sitten, arvioi kunnossapitomestari Hans Haapanen Seinäjoen kaupungilta.
Tien tulee olla riittävän hyvässä kunnossa ja huoltokaluston on mahduttava tiellä kulkemaan.
– Tien varressa tulee olla vähintään kaksi vakituisesti asuttua kiinteistöä ja matkaa viimeiseen tulee olla vähintään 400 metriä. Lisäksi on asetettu tien kuntoon perustuvia kriteereitä tien kantavuuden ja leveyden osalta, selvittää Haapanen.
Haussa hylättyjen teiden ongelmana ovat usein ojien tai tierumpujen huono kunto tai puuston ulottuminen tielle saakka.
Tiekunnan ja maanomistajan velvollisuuksiin kuuluu kaataa puusto tieojan ulkoliuskalta.
– Kaupunki hoitaa aurauksen, hiekoituksen jäätikkökelillä sekä aurauskepit. Jääpolanteen höyläämisessä yksityistiet ovat liikennemääriin perustuen viimeisenä järjestyksessä. Myös ojan raivaus sisäluiskan puolelta on kaupungin tehtävä. Kesällä yksityistiet sorastetaan, lanataan ja suolataan, vilkkaimmin liikennöidyt kesällä toistamiseen, listaa Etula kaupungin velvoitteita.
Yksityistienhoito on tiekuntien vastuulla, vaikka tie kunnan hoitoon siirtyisikin.
– Tiekunta on vastuussa, jos tien huonosta kunnosta johtuen siellä tapahtuu jotain. Siksi suosittelen, että tiekunta esimerkiksi täyttää isot kuopat tilapäisesti tai laittaa niistä varoituksen liikenteelle. Kaupunki hoitaa tilanteen, kun ehtii. Kaupunki hoitaa yli 300 kilometriä yksityisteitä. Kaikkialle ei ehditä samaan aikaan, Etula huomauttaa.