Oikeanlainen varustus tekee talvipyöräilystä turvallista – Yrittäjän huomio: lasten pyöriin vaihdetaan nastarenkaita vain harvoin

Talvipyöräilyn suosio nousee vuosi vuodelta myös Seinäjoella. Turvallinen talvipyöräily on oikeanlaisista varusteista kiinni ja valikoimaa löytyykin nykyään joka lähtöön, perusvalikoimasta aina hifistelyyn saakka.

Seinäjokelaisen Lakeus Sportin yrittäjä Mika Laakso kertoo, että turvallisessa talvipyöräilyssä on ensisijaisesti otettava huomioon kolme asiaa: nastarenkaat, kypärä ja valot.

Pyörän valaistuksesta sanelee tieliikennelaki; polkupyörissä on oltava valot sekä edessä että takana. Kypärän käyttö sen sijaan on järkiratkaisu ympäri vuoden.

Talviliikenteeseen ei kannata ilman pitäviä nastarenkaita lähteä. Laakso sanoo, että vähintään etupyörän on oltava nastarengas, mutta jos paljon ja aktiivisemmin pyöräilee, nastat on hyvä olla molemmissa renkaissa.

– Tänä talvena on sijoitettu enemmän ja laitettu nastat sekä eteen että taakse. Pyöräily nastoilla on turvallista, mutta myös mukavaa ja rennompaa. Erityisesti sähköpyörissä on hyvä olla nastat sekä etu- että takarenkaassa, sillä vauhti on kovempaa.

Ilman nastarenkaita ei Laakso suosittele liikenteeseen lähtemistä minkäänlaisella talvikelillä.

– Erityisen vaarallista on, kun on esimerkiksi jäätä alla ja siihen on satanut lumi päälle, Laakso kuvailee Suomen talven petollisia keliolosuhteita.

Nastarenkaiden kehitys on mennyt valtavasti eteenpäin ja siten myös niiden ominaisuudet kehittyneet.

– Renkaat ovat tänä päivänä tosi pitäviä ja rullaavia. Kokoja on valtavasti erilaisia ja laaja varasto löytyy monelta kauppiaalta, Laakso kertoo.

Laakso ihmettelee, että lasten pyöriin vaihdetaan vain vähän nastarenkaita, vaikka valikoimaa löytyy niistäkin.

– En tiedä johtuuko siitä, että lapset eivät talvella aja pyörällä, mutta oma huomioni on, että niitä myydään tosi vähän. Nastarenkaat tekevät kuitenkin myös lapsen talvipyöräilystä kohtuuturvallista.

Talviajan kypärissä on nyt uutuutena saatavilla valot sekä eteen että taakse, löytyypä jostain malleista vilkutkin.

– Valo kypärässä ei itsessään ole mikään uusi juttu, mutta tämän talven uutuus on kypärässä valot sekä edessä että takana ja joissakin malleissa myös vilkut, Laakso kertoo.

Erityisen turvalliseksi pyöräilykypärän tekee MIPS-järjestelmä (Multi-directional Impact Protection System). Kyseessä on turvajärjestelmä, joka suojaa aivoja kiertoliikkeeltä maata vasten kaaduttaessa.

– MIPS-järjestelmä tuo paitsi mukavampaa tuntumaa kypärään, myös turvaa kolaritilanteissa, Laakso kiteyttää.

Oikeanlainen vaatetus vie pyöräilyn uudelle tasolle. Varustusta löytyy perusvaatetuksesta hifistelyyn saakka. Hifistellä voi niin pyörässä kiinni olevilla käsisuojilla, jäykkäpohjaisilla ajokengillä kuin ajohousujen takamuksen toppauksilla.

– Vaatetus riippuu hieman siitä onko kyseessä työmatkapyöräilyä vai aktiiviliikuntaa. Työmatkalle laitetaan enemmän lämpöisempää toppavarustusta, lenkille trikoopuolen juttuja. Harrastajien vaatetuksessa erityisesti tuulenpitävyys edestä on tärkeää, Laakso kertoo.

Kypärän alle suositellaan ohutta tuulenpitävää aluslakkia. Hanskojen tai sormikkaiden on hyvä olla tuulenpitävät ja lämpöiset.

Laakso kertoo, että erityisesti sähköpyörien myynti on lisääntynyt viime aikoina selvästi. Suurin syy sähköpyörien myynnin lisääntymiseen on työsuhdepyörien lisääntyminen. Työsuhdepyörät ovat osaltaan olleet lisäämässä myös talvipyöräilyä.

– Pyörät ovat sen verran kalliita, ettei monella olisi niitä mahdollisuutta ostaa ilman yrityksen tukea, Laakso miettii.

Sähköpyörän saa niin fatbikena, tavallisena kuin maastopyöränä. Laakso kertoo fatbiken olevan juuri nyt yksi suosituimpia pyörämalleja.

– Se on lumella hirmupitävä ja kantava. Sitä käytetään yhtälailla työmatkapyöränä kuin maastossakin.

Sekä ammattinsa että oman pyöräilyharrastuksen myötä Laakso on huomannut, että talvipyöräilyn suosio on selvästi noussut. Samoilla linjoilla on myös Ride Etelä-Pohjanmaa ry:n (RIDEEP) puheenjohtaja Päivi Hautamäki. Yhdistykseen kuuluu tällä hetkellä noin 400 jäsentä.

– Vielä viisi vuotta sitten jäsenmäärä oli 150, Hautamäki kuvailee jäsenmäärän nousua.

Hautamäki ei osaa eritellä yhdistyksen jäsenmäärästä maastopyöräilijöiden, saatikka talvipyöräilijöiden osuutta, sillä yhdistys pitää sisällään harrastepyöräilijöiden lisäksi myös kilpapyöräilijät triathlonista alamäkiajoon.

– Jotain suosiosta kertoo kuitenkin se, että esimerkiksi Maastopyöräily Seinäjoella -nimisessä Facebook-ryhmässä on tällä hetkellä 1600 jäsentä, Hautamäki kertoo.

Hautamäki arvelee, että yhtenä aktivoivana tekijänä on toiminut Seinäjoen kaupungin tarjoama, helmikuussa 2021 käyttöönotettu, kahdeksan kilometrin pituinen pyöräilyreitti Jouppilanvuoren maastossa. Reitille tampataan kaupungin toimesta talvella moottoroidulla telakoneella noin 60 senttiä leveä ura. Maastopyöräilyreitin ylläpidosta vastaavat Seinäjoen kaupungin liikuntapalveluiden lisäksi Ride Etelä-Pohjanmaa ry sekä pyöräliike Cycli.

Hautamäki sanoo, että käytännössä Jouppilanvuoren pyöräilyreitin talvikunnossapitoa hoitaa Cycli.

– Muut reitit ovat itse tampattuja, joku joutuu niitä aina lihasvoimin tekemään. On aina vähän tuurista kiinni onko kukaan jaksanut sitä tehdä, Hautamäki mainitsee talvimaastopyöräilyn haasteista.