Tutkimus: Maahanmuuttajataustaisilla lapsilla on jopa 50-kertainen riski saada autismi – "Jokin tekijä aiheuttaa"

Uuden lastensairaalan autismiyksikön vaikeasti autistisista potilaista suuri osa on maahanmuuttajataustaisia. Heillä on 50-kertainen riski saada autismi. Asia selviää Helsingin yliopistollisen sairaalan tutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan geneettiset tekijät eivät selitä ilmiötä. Alkuraskauden D-vitamiininpuutoksen mahdollista vaikutusta ilmiöön on syytä tutkia. Maahanmuuttajanaisia on tärkeää tukea äitiyshuollossa.

Suurin autismiriski on tutkimuksen mukaan Lähi-idästä ja Afrikasta Suomeen muuttaneiden äitien Suomessa syntyneillä lapsilla. Heidän riskinsä saada vaikea autismikirjon häiriö on tutkimuksen mukaan noin 50-kertainen verrattuna suomalaisten äitien lapsiin. Riski oli kohonnut kaikilla maahanmuuttajaryhmillä lukuun ottamatta Pohjoismaista tulleita.

– Jokin tekijä aiheuttaa muualta tänne Pohjolaan muuttaneiden lapsilla autismiriskiä. Kyseessä on sekä inhimillisesti että kansanterveydellisesti merkittävä asia, joka edellyttää lisätutkimusta. Vaikeasti autistisen ja kehitysviiveisen lapsen vanhemmuus on haastavaa etenkin vieraassa kieli- ja kulttuuriympäristössä. Perheet tarvitsevat tukea, sanoo tiedotteessa tutkija, lastenneurologian erikoislääkäri Mirjami Jolma.

Varmuutta ilmiön aiheuttajasta ei ole. Yhdeksi selitykseksi on kuitenkin esitetty äidin raskausaikaista D-vitamiininpuutosta, jonka tiedetään olevan yhteydessä kohonneeseen autismikirjon häiriön riskiin. Ilmiö on havaittu muuallakin etelämmästä Pohjoismaihin muuttaneiden jälkeläisillä.

Suomessa on aiemmin todettu D-vitamiininpuutoksen olevan yleistä maahanmuuttajanaisilla. Tummempi ihonväri ja peittävä pukeutuminen suojaavat auringon haitalliselta UV-säteilyltä, mutta samalla myös vähentävät auringonvalon aiheuttamaa D-vitamiinisynteesiä. Lisäksi D-vitaminoidut maitotuotteet eivät useissa kulttuureissa ole osa perusruokavaliota.

– D-vitamiininsaannin parantaminen maahanmuuttajilla on tärkeää huomioiden sen mahdollinen vaikutus autismiriskiin. Riittävä D-vitamiininsaanti olisi tärkeää tarkistaa jo alkuraskaudessa.

Tutkimuksessa kerättiin vuosina 2019–2020 vuoden ajalta kaikkien 455 autismi- ja kehityshäiriö-päiväkeskuksessa käyneiden 3–6-vuotiaiden potilaiden tiedot. Potilaiden vanhemmat olivat kotoisin 75 eri maasta eri puolilta maailmaa.

Korkean autismiriskin taustalla ei tutkimuksen perusteella voi olla yksittäiseen lähtöalueeseen liittyvä geneettinen riski.

Uutista muokattu 4.1.2022 kello 15.19: Päivitetty otsikkoa tiedolla 50-kertaisesta riskistä.; kello 16.10: Muokattu otsikkoa ja tekstin alkupuolta niin, että käytetään ilmaisua "saada autismi".

Muokattu juttua 5.1.2022 KLO 13.06: Lisätty tietoa siitä, että ilmiön takana todennäköisesti on D-vitamiinin puutos.