Europarlamentaarikko Elsi Katainen (kesk.) vieraili Seinäjoella Sarkamessuilla perjantaina. Seinäjoen Sanomien haastattelussa hän toi turvemaavaltaisen maakuntamme maa- ja metsätalousyrittäjille viestin, jonka mukaan komission esitys ennallistamisasetukseksi ei tule menemään läpi parlamentissa ilman huomattavia muutoksia.
Asetus olisi toteutuessaan kohtalokas, sillä Etelä-Pohjanmaa on Suomen turvemaavaltaisimpia alueita. Arvioiden mukaan turvemaiden poistaminen talouskäytöstä horjuttaa alueellisesti ruoantuotantoa. Ruokamaakunta Etelä-Pohjanmaa kuuluu näihin alueisiin.
– Komission asetus kohtaa useimmissa maissa niin suurta vastustusta, kussakin valtiossa eri syistä, että se ei tule näin läpi menemään. Samaan aikaan osalla parlamentin neuvottelijoista on kuitenkin pyrkimystä vetää vielä komissionkin esitystä tiukempaan suuntaan, joten aktiivista vaikuttamista on tehtävä edelleen, MEP Elsi Katainen toteaa.
Suomessa ennallistamiskeskustelu on keskittynyt metsien käyttöä koskeviin rajoituksiin.
– Muistutan, että vaikka metsien käyttö meillä metsävaltaisessa Suomessa on keskustelun keskiössä, ennallistamisessa on kyse paljon muustakin. Tuhansien järvien maalle, joka on lähes saarimaisesti meren ympäröimä suurelta osin, vesistöjen ennallistamisvaatimukset ovat myös merkittävä tekijä. Asetuksessa on vaatimuksia myös kaupunkiympäristöjen ennallistamisesta. Niidenkin kohdalla on avoimia kysymyksiä asetuksen toteuttamisesta. Meillä on kaupunkeja, kuten vaikkapa Seinäjoki, joissa viheralueosuus on jo nyt merkittävä verrattuna Keski-Euroopan kaupunkeihin. Toinen kysymys on, miten vaatimukset toteutetaan kuntaliitosten myötä muodostuneilla kaupunkialueilla, joissa maaseutumaista ympäristöä on suhteessa jo nyt merkittävästi.
Elsi Katainen toimii EU-parlamentin maatalousvaliokunnan varapuheenjohtajana ja on neuvottelemassa ennallistamisasetuksesta ainoana suomalaisena ja pohjoismaalaisena meppinä.
– Ennallistamista koskevassa lainsäädäntötyössä ollaan vasta alussa. On positiivista, että kerrankin Suomi on ajoissa ottanut kantaa ja eduskunnan suuri valiokunta otti lausunnossaan tiukan kannan komission esitykseen. Toivon todella, että Suomi esiintyy neuvotteluissa yhtenäisenä ja tiukasta kannasta pidetään kiinni, kun ympäristöministerin johdolla niitä käydään, Katainen huomauttaa.
On positiivista, että kerrankin Suomi on ajoissa ottanut kantaa.
Suomi on Euroopan metsäsäisin maa, 75 prosenttia pinta-alasta on metsää. Lontoon luonnontieteellisen museon laskema biodiversiteetti-indeksi on Suomessa Euroopan toiseksi korkein, 96%.
– EU:ssa on maita, joilla on todella paljon tehtävää luonnon ennallistamisessa. Suomen luonto sen sijaan on monimuotoisuuden osalta hyvässä tilassa. Parannettavaa on aina, mutta esityksen vaatimukset ovat epäreiluja meille, Katainen summaa.
Komission ennallistamistavoite tarkoittaa 1,2 miljoonan hehtaarin ennallistamista ja noin 1,5–1,8 miljardin euron kustannuksia Suomessa. Ennallistamisasetus etenee nyt neuvotteluissa.
– Ennallistamisasetus on vihreän siirtymän paketeista hankalin. Neuvottelut ovat äärimmäisen vaikeat. Ympäristö-, maatalous- ja kalatalousvaliokunnissa hiotaan artikla artiklalta esitystä. Parlamentin vaalikausi alkaa olla lopuillaan. En kuitenkaan usko, että asetuksen hyväksyminen menisi vaalikauden yli, Katainen sanoo.
Etelä-Pohjanmaalla ollaan aiheesta huolissaan EU:n suunnitelmista rajata soista raivatut pellot ja metsät talouskäytön ulkopuolelle. Kyse on koko maan mittakaavassa ennen muuta huoltovarmuudesta. Turvepellot pitävät Suomen leivässä ja tuottavat satoa myös kuivina kasvukausina. Puuenergia on uusiutuvaa kotimaista energiaa, jonka käyttöön suunnitellut rajoitukset puhuttavat.
– Missään tapauksessa enempää viljelykelpoista maata ei tule rajata ruoantuotannon ulkopuolelle. Turvemaiden vettämisestä aiheutuu lisäksi metaanipäästöjä. Metsien käytön osalta voin todeta, että paljon on puhuttava suomalaisen metsän hoidon ja talouskäytön puolesta. Ymmärrystä löytyy parlamentissa, mutta komissiossa ei.
Luonnon tilan parantamisesta kaikki ovat yhtä mieltä, mutta keinot vaihtelevat.
– Tällaisilla päätöksillä EU tekee itsensä vihatuksi. Komission esityksen mukainen hinta on Suomelle kohtuuton. Lähtökohta on, että jäsenmaakohtaisia joustoja on oltava ja aiemmin tehdyt suojelu- ja ennallistamisohjelmat tulee huomioida.
Komissiossa ei ymmärretä myöskään suomalaista metsänomistajuutta.
– Suomi ja Ruotsi poikkeavat muista EU-maista siinä, että meillä yksityisten metsänomistajien lukumäärä on suuri, Suomessa yli 600 000. Omaisuudensuoja on turvattava ennallistamisvaatimuksissa. Tämä on komissiolle vieras asia.
Euroopan komission tuorein puun käyttöä koskeva ulostulo oli esitys puusta valmistettujen kertakäyttöpakkausten korvaamisesta muovisilla, ympäristönsuojeluperustein.
– Tätä esitystä on vaikea ymmärtää. Kolme vuotta sitten kertakäyttömuovidirektiivi laadittiin yhteisymmärryksessä, kaikki yhtä mieltä siitä, että muovi merissä ja mikromuovina luonnossa on ympäristölle ongelma. EU:n tasolla on oltu tiukasti sen kannalla, että yhteistä verotusta ei säädetä, mutta muoviveroon oltiin valmiita. Ja nyt esitetään tällaista. Kun tuntee tiettyjen komission jäsenten näkemykset puunkäytöstä ja metsäsuhteesta, jonka mukaan metsässä saa kävellä ja valokuvata mutta puun käyttö ei olisi sallittua, tällaisen esityksen voi käsittää mahdolliseksi, Katainen toteaa.