Piirillä sijaitseva Sairaalamuseo liitettiin viime vuonna osaksi Seinäjoen museoita, museokeskushanke sen sijaan on jäissä.
Poikkeuksellisen laajasti alan esineistöä ja sairaanhoidon historiaa esittelevä kokoelma tekee museosta kiehtovan vierailukohteen. Sairaalamuseon perustaneen ja sitä hoitaneen Etelä-Pohjanmaan terveydenhuollon perinneyhdistyksen 30-vuotishistoriikki julkaistiin tammikuussa. Vuonna 2020 perinneyhdistyksen pitkäaikainen ja tuloksellinen museotyö palkittiin Suomen Museoliiton ansiomitalilla.
– Seinäjoen kaupungin museokokonaisuus on kaikkiaan hieno ja eteläpohjalaista historiaa monipuolisesti ilmentävä kokonaisuus. Sairaalamuseo täydentää tätä kokonaisuutta, sijaiten kävelymatkan päässä kartanon alueelta, sanoo amanuenssi Risto Känsälä.
Känsälä haluaa korostaa sairaalamuseon merkitystä paikallisessa historiassa.
– Usein korostetaan yksinomaan rautatien merkitystä Seinäjoen kehityksen keskeisenä tekijänä. Mutta myös sairaalarakentamisen vaikutus on ollut ja on edelleen erittäin tärkeä tekijä Seinäjoen historiassa. Sairaala on ollut aina merkittävä työllistäjä. Sen vaikutus näkyy myös oppilaitosten toiminnassa.
Sairaalamuseon ylläpito on vaatinut perinneyhdistykseltä valtavasti kökkätunteja.
Uudisrakentamisella museokeskus saisi kaikkia toimintoja hyvin palvelevat tilat.
– Yhdistyksen asiantuntijat ovat siirtämässä tietoaan museon henkilökunnalle. He toimivat edelleen tarvittaessa oppaina museolla, Känsälä kertoo.
Seinäjoen uuden museokeskuksen on määrä rakentua keskustaan Tiklaksen entisiin tehdastiloihin. Hanke keskeytettiin syksyllä, koska rakennuskustannusten nousun vuoksi remontin kustannusarvio lähes tuplaantui arvioidusta.
Tiklaksen museokeskusta kohtaan on esitetty myös kritiikkiä ja museokeskuksen sijainniksi on ehdotettu muita vaihtoehtoja.
– Törnävän museoalueella on kivinavetan ja Törnävän ala-asteen välissä tontti, jolle on 80- tai 90-luvulla visioitu museokeskusta. Piirustuksia en ole nähnyt, mutta tilasuunnitelmia on laadittu jo vuosikymmeniä sitten.
Känsälä ei tyrmää ajatusta siitä, että Törnävä sopisi museokeskuksen sijainniksi.
– Päinvastoin. Törnävälle sijoitettu uusi museokeskus yhdessä jo olemassa olevien Törnävän kartanon, kivinavetan ja Liinamaan ulkomuseoalueen kanssa muodostaisi poikkeuksellisen kulttuurikohteen ja museokokonaisuuden jopa koko valtakunnan mittapuun mukaan. Lisäksi Sairaalamuseo täydentäisi entisestään Törnävän tiivistä museokokonaisuutta. Tällainen monipuolinen käyntikohde uusine hyvin suunniteltuine museokeskuksineen herättäisi laajaa mielenkiintoa.
– Museopedagogisesti tarkastellen Törnävällä museo on lähellä ala-astetta, Sedua, vanhusten palvelukoteja ja päiväkotia, sekin puoltaa sijaintia. Uudisrakentamisella, vaikkapa huomiota herättävän arkkitehtikilpailun myötä, museokeskus saisi kaikkia toimintoja hyvin palvelevat tilat. Tiklaksessa esimerkiksi arkistot on suunniteltu maanpinnan alle kellarikerrokseen, missä olosuhteet eivät ole parhaat herkälle materiaalille. Uudisrakentamisesta puhuttaessa on muistettava, että museotoimi on vuosikymmeniä kannattanut kaupungin yleiskaavan laadintaa, se selkeyttäisi kaikkea kaupungin ja myös Törnävän museoalueen kehittämistä, toteaa Känsälä.
Etelä-Pohjanmaalla paikallismuseot ovat voimissaan edelleen ja vielä löytyy innokkaita toimintaa pyörittämään. Aluevastuumuseo neuvoo, ohjaa ja opastaa paikallisia toimijoita rahoituksen hakemisessa.
– Muualla päin Suomea väen vanhetessa ja varojen vähetessä paikallismuseoita suljetaan. Aluevastuumuseot ottavat niiden kokoelmia resurssiensa mukaan hoidettavakseen.
Kiinnostus museoita ja historiaa kohtaan elää edelleen.
– On ymmärrettävää, että ruuhkavuosia elävät perheelliset eivät ehdi kotiseututyöhön, sitä tekevät pääosin aktiiviset eläkeläiset. Museo kuitenkin koetaan paikallisesti tärkeäksi, sen huomaa perheille suunnatuista museon tapahtumista, Känsälä sanoo.