Tiede: Maailman johtaviin futuristeihin kuuluva Elina Hiltunen, 49, enteili pandemian tuloa jo vuosia sitten – "Minulta on kysytty, mistä sinä tiesit"

Tulevaisuudentutkija muistuttaa, että rokotevastaisuus on yksi maailman pahimmista terveysuhkista – ilmastonmuutoksen lisäksi.

Elina Hiltunen ei katso ainoastaan eteenpäin vaan myös menneisyyteen ja tähän päivään. Hän on kehittänyt kaavan, jossa tulevaisuutta ennakoidaan yhdistämällä fakta mielikuvitukseen. What's Next Consulting Oy

Katariina Hakaniemi

Futuristi eli tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen, 49, ei ole ennustaja. Ei, vaikka jotkut niin luulevat.

Niin kävi, kun hän pari vuotta sitten kirjoitti matkailun tulevaisuusraporttiin alan trendeistä ja huomautti lopuksi, että trendit voivat vaikuttaa matkailuun "paitsi jos jokin villi kortti, kuten pandemia, sekoittaa matkustamisen".

– Minulta on kysytty, mistä sinä tiesit. En minä mitään tiennyt, mutta tunnen taustoja. Siksi pandemia ei tullut minulle yllätyksenä, Hiltunen sanoo.

Taustat ovat taatusti hallussa. Hiltunen on listattu maailman 50 johtavan naisfuturistin joukkoon yhdysvaltalaisessa talouslehti Forbesissa. Hän on koulutukseltaan kauppatieteiden tohtori ja diplomi-insinööri, ja hän on kirjoittanut kaksitoista kirjaa.

Niistä uusin tulevaisuusaiheinen kirja on vuonna 2019 ilmestynyt Tulossa huomenna – miten megatrendit muokkaavat tulevaisuuttamme.

Miten? Siitä Hiltunen saa kertoa pian lisää.

Faktoja ymmärrettävään muotoon kokoava Gapminder-säätiö uutisoi marraskuussa tutkimuksestaan, jonka mukaan Pohjoismaissa asuvalla ihmisillä on pöyristyttävän huonot tiedot maailmasta.

Moni koulutettukin ihminen arvelee, että asiat ovat paljon huonommin kuin ne oikeasti ovat. Yliarvoimme maailman pakolaisten määrän, meriin joutuvan muovin määrän ja uhanalaisten lajien määrän. Kuka tahansa voi käydä tekemässä testin säätiön sivuilla.

Gapminderin perustajalta, nyt jo edesmenneeltä ruotsalaislääkäriltä Hans Roslingilta ilmestyi vuonna 2018 samaa teemaa myötäilevä kirja Faktojen maailma – asiat ovat paremmin kuin luulet.

Kirjassa Rosling muistuttaa, että viime vuosikymmeninä parempaan suuntaan menneitä asioita ovat muun muassa absoluuttisen köyhyyden väheneminen, lukutaidon koheneminen ja rokotteiden lisääntyminen.

Hyvät uutiset kuitenkin hukkuvat katastrofien ja epäkohtien alle. Ihminen on myös taipuvainen pelkäämään ja yleistämään, jolloin maailmankuva vääristyy, Rosling selittää.

Tulevaisuutta tutkiva Elina Hiltunen ei haluaisi elää menneisyydessä. What’s Next Consulting Oy

Hiltunen allekirjoittaa Roslingin esille nostamat faktat ja kiittää häntä positiivisen kirjan kirjoittamisesta.

– Sellaisia tarvitaan etenkin tänä aikana, hän sanoo.

Silti hänen käsityksensä maailman tilasta on Roslingin käsitystä huomattavasti varauksellisempi.

Hiltunen ajattelee, että niin kauan kuin maailmassa on epäkohtia, niiltä ei saa sulkea silmiään. Meillä on edelleen suuria, globaaleja haasteita, hän muistuttaa.

Kaikki eivät tiedä, että maailman jätevesistä 80 prosenttia johdetaan edelleen käsittelemättöminä takaisin vesistöihin. Tai että puolet maapallon ihmisistä ei pääse vessaan, jossa jätökset katoavat napin painalluksella.

– Muutosta ei voi tehdä, ellei tunnusta ensin tilannetta, Hiltunen painottaa.

Erityisen huolissaan Hiltunen on ilmastonmuutoksesta ja biodiversiteetistä eli luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä. Hän toivookin, että koronaelvytysrahat suunnattaisiin toimiin, joilla maapallon tilaa saataisiin parannettua ja hiilinieluja kasvatettua.

Roslingin tavoin Hiltunen myöntää toisinaan yllättyvänsä ihmisten vajavaisista tiedoista.

– Kaikki asiakkaani, jotka edustavat esimerkiksi yritysten johtoa, eivät tiedä, miten paljon ihmisiä maapallolla elää. Se olisi hyvä tieto jo siksi, että ymmärtäisi paremmin kokonaisuuksia.

Samaan hengenvetoon hän muistuttaa, että tiedon määrä riippuu siitä, keneltä kysyy. Suomen lukiolaiset kyllä tietävät, että luku on vajaat kahdeksan miljardia.

– Sieltä vastaus tulisi kuin apteekin hyllyltä. Olen katsonut oman lukiolaiseni kirjoja, ja ne ovat todella hyviä, Hiltunen sanoo.

Nuorista puheen ollen: Hiltunen ei haluaisi korostaa koronavuoden kielteisiä vaikutuksia heihin. Hän kiinnitti huomiota erääseen lehtijuttuun, jossa oli haastateltu nuoria ja jo otsikossa puhuttiin "menetetystä vuodesta".

Hiltunen suhteuttaisi asioita.

– Isoisämme viettivät nuoruudestaan melkein neljä vuotta kahdessa sodassa. Heidän kohdallaan menetetystä nuoruudesta puhuminen on perusteltua, ei ehkä niinkään hyvän elintason ja suoratoistopalveluiden Suomessa.

Elämme monin tavoin paremmassa maailmassa kuin sata vuotta sitten. Elintaso on kohentunut, lapsikuolleisuus vähentynyt, ihmisten elinikä pidentynyt ja monia tauteja on voitettu terveysteknologian ja rokotteiden kehityksen ansiosta.

– Myös ihmisten koulutustaso on noussut ja syntyneiden lasten määrä vähentynyt, mikä on maapallolle hyväksi, Hiltunen jatkaa.

Siitä huolimatta Hiltunen ei aio nostaa jalkojaan pöydälle ja jäädä passiivisena odottamaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Köyhien lukumäärä on esimerkiksi jälleen lähtenyt nousuun koronan seurauksena.

Tietoja on jatkuvasti päivitettävä, tutkimusta jatkettava ja tavoitteita laadittava.

– Kuten mieheni aina sanoo: mitalilla on päivämääränsä. Kehitys loppuu tyytyväisyyteen.

Elina Hiltunen muistuttaa, että rokotusten ansiosta moni kulkutauti on saatu taltutettua. Koronarokotteen hän aikoo ottaa auliisti vastaan. Petri Mast

Ehkä asiat ovat liian hyvin

Otatko koronarokotteen, kun se on mahdollista?

Tätä on viime viikkoina kysytty kahvipöydissä ja katugallupeissa, ja mielipiteet ovat jakautuneet. Jotkut skeptisesti rokotuksiin suhtautuvat uskovat salaliittoteorioihin, toiset pelkäävät, että koronarokote on tehty liian nopeasti ollakseen turvallinen.

Maailman terveysjärjestö WHO listasi vuonna 2019 rokotevastaisuuden kasvun yhdeksi uhkaksi terveydellemme – ilmastonmuutoksen ja antibioottiresistenssin kasvun lisäksi.

– Syitä rokotevastaisuuteen ovat esimerkiksi väärä tieto rokotteiden vaikutuksista sekä valeuutisten tehokas leviäminen, futuristi Elina Hiltunen sanoo.

Hän on huomannut, että mitä uskomattomammalta jokin sosiaalisessa mediassa leviävä väite kuulostaa, sitä helpommin se menee kaupaksi.

– Tuntuu, että jotkut ajattelevat, että tuo on jo niin paksua, että se on oltava totta. Onhan nykyäänkin ihmisiä, jotka uskovat, että maapallo on litteä, Hiltunen muistuttaa.

Hiltunen aikoo ottaa koronarokotteen heti, kun hänen vuoronsa tulee. Hän on seurannut sivusta kahden koronaan sairastuneen ihmisen taistelua tautia vastaan, eikä se ole näyttänyt helpolta.

– Tuntuu, että ihmiset eivät aivan ymmärrä, miten vakavasta taudista joidenkin kohdalla on kyse. Aivan kuin meillä olisivat asiat vähän liian hyvin muistaaksemme, että kulkutaudit ovat oikeasti vaarallisia ja juuri rokotteiden ansiosta monet niistä on saatu kuriin.

Hiltunen muistuttaa, että rokote on ollut mahdollista tehdä näin nopeasti siksi, että kehitystyöhön on sijoitettu avokätisesti rahaa. Pyörät ovat pyörineet myös siksi, että viranomaisilla on ollut suuri halu vähentää turhaa byrokratiaa eri vaiheiden välillä.

– Aika näyttää, tuleeko koronarokotteestakin influenssarokotteen kaltainen vuosittain otettava rokote. Sellainen, jota aina hiukan säädetään, jotta se tehoaa muuttuneisiin kantoihin.

Hän

Elina Hiltunen, 49

Futuristi ja kauppatieteiden tohtori sekä diplomi-insinööri.

Kouluttaja, puhuja ja kolumnisti.

Tulossa huomenna -kirja oli ehdolla Vuoden tiedekirjaksi 2019.

Pitänyt satoja tulevaisuusaiheisia luentoja Suomessa ja ulkomailla.

Hänet on listattu sekä maailman 50:n että maailman 25 johtavan naisfuturistin joukkoon ja lisäksi Suomen 100 it-vaikuttajan joukkooon vuonna 2020.

Toimii tällä hetkellä yrittäjänä yrityksessään What's Next Consulting Oy.

Naimisissa, kaksi lasta ja kaksi koiraa.

Asuu Espoossa.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.