Matka: Lintuharrastus on hyvä syy matkustaa pidemmällekin – "Muuton seuraamiseen parhaita paikkoja ovat isojen vesistöjen rannat, sillä ne ohjaavat muuttoa", vinkkaa Birdlifen vuoden 2020 retkikummi Sami Ylistö

Lintujen tarkkaileminen on hyvä syy matkustaa pidemmällekin. Ylistö haaveilee bongarin paratiiseista, kuten Georgian Batumista ja Espanjan Tarifasta.

Sami Ylistö on Birdlifen viime vuoden retkikummi. Hänen opastamillaan linturetkillä on seurattu kevät- ja syysmuuttoa, tutustuttu talvilintuihin ja yölaulajiin, päivystetty lintutorneissa ja retkeilty lähiseudun lintukohteilla. Marko Kauko

Eija Marja-aho

Lintujen tarkkaileminen ja seuraaminen on ympärivuotinen harrastus, jota voi tehdä yhtä hyvin omassa pihapiirissä kuin kaupungeissa tai sydänmailla.

Keväällä lintuharrastuksen sesonkiaikaa ovat huhti- ja toukokuu.

– Kevätmuutto on käynnissä ja lintujen lauluaktiivisuus huipussaan, kun ne saapuvat reviireilleen, lintuharrastaja Sami Ylistö sanoo.

Se, mitä lintuja juuri nyt voi nähdä, riippuu paljon sääolosuhteista. Ainakin vesilintuja, kurkia, joutsenia, hanhia ja petolintuja pitäisi olla liikkeellä.

– Jokainen kevät on vähän erilainen, Ylistö toteaa.

Valtakunnallinen lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö Birdlife Suomi valitsi jyväskyläläisen Ylistön, 39, viime vuonna vuoden retkikummiksi.

Birdlifen noin 200 retkikummia ovat aktiivisia lintuharrastajia, jotka järjestävät linturetkiä yhdistysten jäsenille ja yleisölle. Vuonna 2019 Birdlifen 400 retkelle osallistui yhteensä noin 10 000 ihmistä.

Ylistön opastamilla retkillä on seurattu lintujen kevät- ja syysmuuttoa, tutustuttu talvilintuihin ja yölaulajiin, päivystetty lintutorneissa ja retkeilty lähiseudun lintukohteilla.

Tarkkailupaikan valinnan ratkaisee Ylistön mukaan se, mitä haluaa nähdä.

– Jos toiveissa on havainnoida mahdollisimman paljon lintuja, kannattaa hakeutua aukealle paikalle, jossa on hyvä näkyvyys. Lintujen muuton seuraamiseen parhaita paikkoja ovat puolestaan isojen vesistöjen rannat, sillä ne ohjaavat muuttoa.

Myös peltoaukeat, kosteikkoalueet ja korkeat näköalapaikat ovat hyviä havainnointipaikkoja.

– Kevätmuuttoa seuratessa kannattaa valita paikka, jossa on hyvä näkyvyys etelään. Lähestyvät linnut ehtii tällöin havaita hyvissä ajoin ja lajin määritykselle jää paremmin aikaa.

Aktiivisimmillaan linnut ovat auringonnousun aikaan.

– Mutta ei se pelkästään siihen rajoitu, koko aamupäivä on hyvää aikaa, ja iltapäivällä voi seurata esimerkiksi petolintujen muuttoa. Keväällä lintujen lauluaktiivisuus keskittyy aamuun ja iltahämärään.

Sami Ylistön mukaan tarkkailupaikan valinnan ratkaisee se, mitä haluaa nähdä. Muuttoa kannattaa seurata isojen vesistöjen rannoila ja paikoilta, joissa on hyvä näkyvyys etelään. Marko Kauko

Lintuharrastus on hyvä syy matkustaa pidemmällekin. Ylistön omiin suosikkeihin kuuluu esimerkiksi Liminganlahti Pohjois-Pohjanmaalla.

– Olen retkeillyt siellä eniten. Se on hieno, iso alue, jossa on hyviä tarkkailupaikkoja.

Liminganlahden näyttävintä antia on huhtikuun lopun metsähanhen kevätmuutto. Määrät ovat huipussaan yleensä huhtikuun 20.–25. päivän tienoilla. Liminganlahdella pesii myös mustapyrstökuireja ja muita harvinaisia lajeja.

Ylistön mukaan myös Virolahden niemenkärjet, Utön saari ulkomerellä, Kokemäenjoen suistoalue ja Yyterin lietteet kannattaa kokea.

– Yyterin lietteet on Suomen parhaita paikkoja havainnoida kahlaajia. Erityisen hyvää aikaa on heinäkuun lopulta syyskuulle.

Ylistön mukaan kaupunkiympäristöjen helposti lähestyttäviä, hyviä kohteita ovat muun muassa Helsingin Vanhankaupunginlahti ja Espoon Laajalahti.

Ylistö on linturetkeillyt pääosin Suomessa. Ulkomailta mieleen ovat jääneet Norjan ja Puolat reissut.

– Olen käynyt monesti Varanginvuonolla, ja se on hieno paikka. Puolassa Biolowiezan aarnimetsäalue on aivan mahtava – missään en ole nähnyt vastaavaa ikimetsää. Myös sen lähellä oleva Biebrzan kosteikkoalue on jäänyt mieleen.

Ylistön tulevaisuuden haaveisiin kuuluvat Georgian Batumi, Espanjan Tarifa sekä Etelä-Amerikasta Peru, Ecuador tai Kolumbia.

Batumia on kutsuttu lintuharrastajan paratiisiksi. Mustanmeren rannikolla sijaitseva Batumi on kapeahko sola, johon pakkautuu massiiviset määrät muuttomatkalla olevia petolintuja.

– Sama ilmiö on havaittavissa myös Tarifassa. Etelä-Amerikka on puolestaan mahtava lintukohde runsaan lajiston vuoksi.

Sami Ylistö aloitti lintuharrastuksen 11-vuotiaana. Hän on havainnut yli 300 lintulajia Suomessa. Marko Kauko

Ylistön mukaan valtaosa linnuista kiinnostuneista retkeilee nähdäkseen ylipäänsä lintuja. Joku seuraa erityisesti muuttoja, jollekin voi lintujen valokuvaaminen olla se retken tärkein juttu ja joku retkeilee nähdäkseen harvinaisuuksia.

Lintubongaus on lintuharrastuksen muoto, jossa lähdetään katsomaan jonkun muun jo havaitsemaa harvinaista lintulajia ja keräämään itselle pinnoja eli havaitsemaan uusia lajeja.

Ylistö kertoo olevansa vähän laiska bongailemaan. Hän on silti havainnut yli 300 lintulajia Suomessa.

Suomessa hyvin harvoin nähty ja Keski-Suomen kautta aikain ensimmäinen paksujalka löytyi Ylistön vetämällä Muuramen retkellä huhtikuussa 2019.

– Oli hienoa, että se tapahtui opastuksella ja että koko porukka pääsi kokemaan löytämisen riemun.

Yksi tapa harrastaa lintuja on tarkkailla Birdlifen nimeämää vuoden lintua. Tänä vuonna se on pikkutikka.

Tavoitteena on selvittää pikkutikan nykyinen levinneisyys Suomessa, tarkentaa Suomen kannanarviota ja auttaa pikkutikan elinympäristöjen säilyttämisessä.

Lintuharrastajat voivat auttaa selvitystyötä retkeilemällä pikkutikalle sopivissa elinympäristöissä eli lehtevissä rantametsissä, lehdoissa ja lepikoissa ja kirjaamalla havainnot Tiira-lintutietopalveluun.

Myös Birdlifen ”Tunnista 100 lintulajia” -haaste on hyvä tapa tutustua lintuihin. Suomessa pesii noin 250 lintulajia, ja kaikkiaan on havaittu yli 480 lajia.

Linturetken tärkeimmät varusteet ovat säänmukainen vaatetus ja kunnon kengät, kuten vaelluskengät.

Lintukirja, muistiinpanovälineet ja hyvät eväät kannattaa myös pakata mukaan.

– Kiikareilla pääsee hyvin alkuun, myöhemmin voi miettiä jalustan ja kaukoputken hankkimista, Ylistö vinkkaa.

Hän

Sami Ylistö

Kotoisin Muuramesta, asuu Jyväskylässä.

Koulutukseltaan sosiaalityöntekijä. Väitöskirjatutkijana Jyväskylän yliopistossa.

Aloitti lintuharrastuksen 11-vuotiaana. Kimmokkeena mummon innostus kevätmuuton seuraamiseen ja ala-asteen opettajan järjestämät linturetket.

Aloittanut Keski-Suomen lintutieteellisen yhdistyksen retkikummina 2006.

Harrastaa lintujen tarkkailun lisäksi kamppailulajeja. Uutena kiinnostuksen kohteena perhoset.

Kevätmuutto huipentuu kuun lopulla

Birdlifen mukaan näin huhtikuun puolenvälin jälkeen Suomeen tulevat petolinnut, kurjet, hanhet ja joutsenet. Hanhi- ja joutsenparvia kerääntyy pelloille ja merenrannoille levähtämään.

Kevätmuutto huipentuu huhtikuun lopulla. Silloin saapuvat esimerkiksi kahlaajat, tiirat ja haarapääskyt.

Muuttoa voi seurata parhaiten sellaisilta paikoilta, joilta on hyvä näkyvyys, kuten niemien nokista, lintutorneista ja korkeilta kallioilta.

Rannikoiden merialueet sekä sisämaan lintujärvet ja tulvapellot keräävät vesilintuja ja kahlaajia.

Toukokuu on myös hyvää tarkkailuaikaa, sillä silloin Suomeen saapuu yksilömäärissä laskettuna eniten muuttolintuja.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.