Oma raha | Minna Vigren, 41, jäi etätyöstä sairauslomalle – päätössotku jätti ilman tuloja

Sairausloma romahdutti Minna Vigrenin talouden. Hän on odotellut jo kuukausia sairausloma-ajan palkkaansa.

Minna Vigren, 41, joutui syyskuussa sairauslomalle. Siitä alkoi nyt jo kuukausia kestänyt sotku, jonka seurauksena Vigren on joutunut elämään lähes ilman tuloja.

Turussa asuva Vigren työskentelee Tukholman yliopistossa tutkijana. Työnantaja kehottikin sairauspäivärahan maksamiseksi häntä ottamaan yhteyttä Ruotsin Kelaan, Försäkringskassaniin.

Jostain syystä sieltä ei löytynyt Vigrenin tietoja. Niinpä Vigren otti yhteyttä Eläketurvakeskukseen, josta hän oli puolentoista vuoden työsuhteen aloittaessaan saanut niin kutsutun A1-todistuksen.

Todistus takasi, että hänen sosiaaliturvansa pysyy Suomessa. Tämä tuntuikin luonnolliselta, koska Vigren asui perheineen yhä Suomessa ja jatkoi lisäksi osa-aikaista työskentelyä Aalto-yliopistossa.

Vigrenin työsuhdetta Tukholman yliopistoon jatkettiin puolella vuodella kesällä, jolloin hän oli tehnyt uuden todistushakemuksen. Sairauslomalle jäätyään hän tiedusteli päätöksen perään, jotta sairauspäivärahan maksu hoituisi.

– Silloin sain tiedon, että päätös olikin nyt kielteinen. Samalla he peruivat myös aiemman päätöksensä, koska se oli heidän mukaansa virheellinen.

Päätöksen seurauksena Vigren menetti suomalaisen sosiaaliturvansa. Se tarkoitti, että oli epäselvää, mistä ja milloin hän saa sairauspäivärahansa.

Eläketurvakeskuksen mukaan Kela perisi myös takaisin Vigrenille vuoden 2020 alusta alkaen maksamansa etuudet eli esimerkiksi korvaukset lääkärikäynneistä, lääkkeistä ja fysioterapiasta.

Päätös oli Minna Vigrenille järkytys. Sairausloma venyi lokakuun puolelle, ja kun sairauspäivärahaa ei maksettu, tarkoitti se tulojen romahdusta myös marraskuussa. Lisäksi hän oli vastikään eronnut miehestään ja asui nyt tyttärensä kanssa perheen kodissa.

Eläketurvakeskuksen päätös perustui siihen, että Vigrenin tulkittiin olevan yliopistoon virkasuhteessa. Näin ollen hän kuuluisi Ruotsin sosiaaliturvan piiriin.

Viimeiset pari kuukautta Vigren on maksamattomien sairauspäivärahojen takia soitellut eri paikkoihin, lähetellyt sähköposteja ja tehnyt selvityksiä.

Tukholman yliopisto on maksanut Vigrenin sosiaaliturvamaksut Ruotsiin koko työsuhteen ajalta, vaikka voimassa olleen A1-todistuksen perusteella ne olisi kuulunut maksaa Suomeen. Yliopisto ei ole kuitenkaan huomannut ohjeistaa Vigreniä hakemaan Försäkrings­kassanin jäsenyyttä.

Hänelle itselleen tämä ei tullut mieleenkään, koska aiemman päätöksen perusteella hänen sosiaaliturvansa piti olla Suomessa.

– Koko ajan on erilaisia selvityspyyntöjä ja pitää tehdä paperisia hakemuksia, kun minulla ei ole pankkitunnuksia Ruotsiin, Vigren kertoo.

Vigren on nyt elänyt pari kuukautta lähes ilman tuloja, eikä ratkaisua hänen sairauspäivärahojensa kohtaloon ihan heti ole luvassa.

– Onneksi minulla on ollut hieman säästöjä, jotka olen nyt nostanut. Kelalta ei ole tullut vielä tietoa takaisin perittävien osuuksien suuruudesta.

Kelasta Vigrenille on ilmoitettu, että Kela maksaa sairauspäivärahan, kun hän voi todistaa, ettei hänellä ole sosiaaliturvaa Ruotsissa.

Eläketurvakeskus taas ei ole antanut Vigrenille valituskelpoista päätöstä, koska se odottaa Försäkringskassanin päätöstä. Tähän taas voi mennä useita kuukausia.

Syksyn kestäneessä painajaisessa Vigrenin usko järjestelmään on joutunut koetukselle.

– Olen yrittänyt hoitaa kaiken kuten pitää, mutta viranomaisilla ei ole mitään rajaa, milloin he voivat vielä kumota vanhoja päätöksiään ja periä maksettuja rahoja, Vigren ihmettelee.

Tapaus on saanut Vigrenin myös pohtimaan, miten käy ihmisten, jotka eivät jaksa taistella omien oikeuksiensa puolesta.

– Miten käy haavoittuvassa asemassa olevien? Jos olisin ollut täysin työkyvytön, minulla ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia taistella oikeuksistani.

Kamppailu on nostanut myös arvostusta suomalaiseen järjestelmään. Ruotsin systeemissä elämältä voi pudota hetkessä pohja pois.

– Ruotsissa sairauspäivärahan haku on ihmisen itsensä vastuulla. Entä jos hän on sairaalahoidossa tai muuten kyvytön hakemaan sitä? Siinä voi mennä helposti asunto ja luottotiedot.

Sosiaaliturvan saa useimmiten työskentely­maalta

Ulkomailla työskentelevälle haetaan Eläketurvakeskuksesta A1-todistus osoitukseksi Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta. Myös ulkomailla etätyötä tekevä tarvitsee A1-todistuksen.

Eläketurvakeskuksen mukaan päätökset perustuvat EU-lainsäädäntöön. Perussääntö on, että kun työskennellään ulkomaisella työnantajalla, sosiaaliturva tulee työskentelyvaltiolta.

– Poikkeuksia on, ja ne koskevat työntekijöitä, jotka lähetetään määräajaksi johonkin maahan tai jotka työskentelevät monissa eri maissa, yksikön päällikkö Noora Allenius Eläketurvakeskuksen ulkomaanpalveluista toteaa.

Allenius ei voi kommentoida Minna Vigrenin tapausta, mutta hänen mukaansa virkamiesten osalta säännön tulkinta on yksiselitteinen: heidät vakuutetaan siinä maassa, missä työnantaja on.

– Tähän ei vaikuta sekään, onko työ osa-aikaista tai asuuko Suomessa.

Rajanveto työ- ja virkasuhteiden osalta ei aina ole yksinkertaista. Suomessa esimerkiksi yliopistoissa virat ovat muuttuneet pääosin työsuhteiksi. Muissa EU-maissa ollaan enimmäkseen virkasuhteissa.

A1-hakemuksia käsitellään Eläketurvakeskuksessa vuosittain 10 000–12 000. Vuositasolla suomalainen sosiaaliturva evätään noin 600 hakijalta. Alleniuksen mukaan jo tehtyjä päätöksiä voidaan tarkastella uudelleen, jos asiaan saadaan uutta selvitystä.

Valituksia A1-päätöksistä tehdään 10–20 vuodessa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat