Viime vuosina moni on hankkinut kotiinsa juoksumaton – Katja Kärkkäistä, 47, se auttaa kuntoutumaan aivovammasta

Juoksuvalmentajan mukaan juoksumatosta on jopa suurempi hyöty kuntoilijalle kuin kilpaurheilijalle.

Ennen vuotta 2017 Katja Kärkkäinen, 47, oli aktiivinen liikkuja: hän keilasi kilpaa, ui, pyöräili ja hiihti. Sitten työpaikan liukas piha muutti hetkessä arjen täysin toisenlaiseksi.

Kaatumisen aiheuttaman aivovamman vuoksi hän ei ole pystynyt palaamaan töihin, ja myös monista rakkaista liikuntalajeista on pitänyt luopua. Hän kärsii tasapaino-ongelmista ja sietää huonosti hälinää ja valoja.

Juoksulla ei vielä vuosi sitten ollut iisalmelaisen Kärkkäisen elämässä erityistä sijaa. Tytär toki harrasti aktiivisesti lajia ja Kärkkäinenkin sitä seurasi, mutta juoksulenkillä hän kävi vain muutaman kerran vuodessa. Hän alkoi miettiä, voisiko juoksu olla hänellekin sopiva harrastus uudessa arjessa.

Ulkona juokseminen ei syksyllä houkutellut, joten marraskuussa Kärkkäinen päätti ostaa juoksumaton. Se on osoittautunut erittäin hyväksi hankinnaksi

– Juoksumatto on ollut minulle mainio keino kuntouttaa itseäni ja lisätä arkeen turvallista liikuntaa, hän kertoo sähköpostitse.

Juoksumatto muutti moneen muuhunkin suomalaiskotiin korona-aikana. Esimerkiksi Kuntokaupassa juoksumattojen myynti tuplaantui vuonna 2020 edellisvuoteen verrattuna. Aiempiin vuosiin verrattuna myynnin kasvu oli vieläkin suurempaa, sillä jo ennen pandemiaa suomalaiset olivat innostuneet hankkimaan juoksumattoja.

Välillä juoksumattojen myynti kärsi saatavuusongelmista, mutta nyt tilanne on taas normaali.

– Syksyn ja talven kysyntää on vaikea ennustaa, sillä ihmisillä on nyt paljon muutakin rahanmenoa. Syksyn sää vaikuttaa myyntiin paljon: jos tulee kovia sateita tai aikaisin liukasta, se näkyy heti kysynnässä, kategoriavastaava Tapio Wallgren Kuntokaupasta kertoo.

Vartin hölkkä matolla ennen aamupalaa tuo kummasti vireyttä päivään.

Katja Kärkkäinen

Juoksumatolla harjoittelu kannattaa aloittaa varovaisesti, varsinkin jos ei ole juossut matolla tai ylipäätään paljon. Niin teki Katja Kärkkäinenkin, joka kävelee edelleen jokaisen treenin yhteydessä.

Hän harjoittelee matolla kahdesta viiteen kertaa viikossa. Yksi treeni vie aikaa puolesta tunnista puoleentoista tuntiin. Viikoissa on paljon eroja, sillä Kärkkäinen joutuu kuuntelemaan kehoaan ja vireystilaansa vammansa vuoksi tavallista tarkemmin.

– Menen aivan tuntuman mukaan. Jos olen väsynyt, lähinnä kävelen, virkeimpinä päivinä juoksen. Tasapainoni alkaa helposti pettää, jos väsytän itseni fyysisesti paljon tai alusta on liikkuva, hän kertoo.

Hiljaisina viikkoina matolla kertyy viidestä kymmeneen kilometriä, reippaampina 15–30. Kesällä Kärkkäinen juoksi myös ulkona melko paljon – ja innostui myös pikajuoksusta.

– Ostin ensimmäiset piikkarit, tällä iällä! Pikajuoksuun matto tuo omat haasteensa, kun kiihdyttäminen kovaan vauhtiin vie aikansa.

Matolla juostessaan Kärkkäinen katsoo yleensä televisiota. Esimerkiksi juoksukilpailua katsoessa voi yrittää päästä samaa vauhtia kuin osallistujat.

Juoksuvalmentaja Mikko Liukka juoksuun erikoistuneesta liikuntapalveluyritys Vauhtisammakosta on mielissään siitä, että moni kuntoilija on hankkinut juoksumaton. Hän on huomannut myös omista asiakkaistaan, että yhä useampi hyödyntää juoksumattoa harjoittelussaan.

Juoksumatosta on hänen mielestään jopa suurempi hyöty kuntoilijalle kuin kilpaurheilijalle.

– Kuntoilijalla on hyvin pieni kynnys siinä, tuleeko treeni tehtyä vai ei. Juoksumatto on erittäin hyvä hankinta esimerkiksi lapsiperheeseen, jossa harrastetaan juoksua ruuhkavuosien keskellä.

Maton huolto on yksinkertaista.

Tapio Wallgren

Kun matto on kotona, juoksemaan lähteminen ei ole kiinni säästä. Pukeutuminen on helppoa, eikä pyykkiä tule paljon, kun sortsit ja t-paita tai toppi riittävät.

Katja Kärkkäisen päiviin juoksumatto on tuonut paljon lisää liikuntaa.

– Lenkillelähtökynnys on madaltunut aivan huomaamatta. Vartin hölkkä matolla ennen aamupalaa tuo kummasti vireyttä päivään. Jos innostun juoksemaan liian pitkään omaan kuntooni nähden, pääsen aina turvallisesti ja nopeasti kotiin enkä voi eksyä, hän kertoo.

Vaikka into on kova, maltti on pidettävä tekemisessä mukana.

– Treeni kannattaa lopettaa siinä vaiheessa, kun tuntuu, että jaksaisi vielä jatkaa vaikka kuinka kauan. Näin kunto kasvaa ja liikkumisessa säilyy ilo, Kärkkäinen sanoo.

Juoksumatolla juoksu voi kokemattomasta tuntua jännittävältä. Silloin – ja muutenkin – kannattaa Liukan mukaan lähteä liikkeelle hyvin rauhallisesti.

– Moni lähtee juoksemaan matolla liian kovaa. Sen sijaan kannattaa tehdä paljon peruskestävyysharjoittelua.