Yhä useampi mies hakee puhtia testosteronivalmisteista – hoito jää usein pysyväksi, vaikka siitä voi olla haittaakin

Valmisteiden myynti on liki kolminkertaistunut runsaassa kymmenessä vuodessa.

Yhä useampi suomalaismies epäilee kivestensä toimintaa.

Testosteronitasoistaan huolestuneita potilaita tulee vastaanotolle lähes päivittäin, sanoo urologian erikoislääkäri Lauri Flöjt.

– Tyypillinen potilas on 30–40-vuotias mies, jolla on jaksamiseen ja seksuaaliseen suoriutumiseen liittyviä oireita. On ruuhkavuodet päällä ja on vain jaksettava painaa. Samassa ikäryhmässä ollaan muutenkin hyvin tietoisia terveysasioista, muun muassa Pihlajalinnassa vastaanottoa pitävä Flöjt sanoo.

Testosteronivalmisteiden myynti Suomessa on vuoden 2010 jälkeen liki kolminkertaistunut lähes kuuteen miljoonaan euroon. Yli kymmenentuhatta miestä käyttää testosteronia laillisesti.

Kasvun on havainnut myös synnytys- ja naistentautiopin professori Juha Tapanainen, jolla on myös miehen sukuelinten ongelmiin erikoistuneen andrologin koulutus. Hänen vastaanotollaan käy eniten 35–60-vuotiaita miehiä.

– Luulen, että kasvu johtuu ainakin osittain siitä, että niin sanotuista miesten vaihdevuosista on puhuttu ja kirjoitettu enemmän viimeisen 10–15 vuoden aikana, hän arvelee.

Testosteroni on pääasiassa miehen kiveksissä muodostuva hormoni, joka tuottaa ja ylläpitää miehen ulkoisia ominaisuuksia, kuten lihasten ja parran kasvua. Testosteronin vaikutukset ulottuvat kuitenkin laajasti miehen seksuaalisuuteen, terveyteen ja henkiseen toimintaan.

Testosteronitasot alkavat laskea noin 40-vuotiaana keskimäärin prosentin vuodessa.

Tiedemaailmassa on erilaisia käsityksiä miehen vaihdevuosien eli niin sanotun andropaussin olemassaolosta.

Kyse ei ole naisen menopaussin tapaan kaikkia koskevasta hormonin tuotannon loppumisesta, vaan testosteronitaso voi vanhallakin miehellä olla edelleen hyvällä tasolla.

On yleistä, että hoito jää pysyväksi.

Lauri Flöjt

Miesten testosteronitasojen on todettu keskimäärin laskeneen länsimaissa. Vaikka selitystä on etsitty esimerkiksi ympäristömyrkyistä ja muoveista, on todennäköisin syy lähempänä.

– Laskusta ei ole olemassa kovin hyviä tilastoja, mutta suurin tekijä taustalla on ylipainon lisääntyminen. Ulkoiset tekijät eivät ylipäänsä juuri vaikuta mieshormonien tuotantoon, Tapanainen sanoo.

Testosteroni muuttuu rasvakudoksessa estrogeeniksi, joka taas estää testosteronin muodostumista. Kyseessä on eräänlainen kehä, sillä alhainen testosteronitaso lisää rasvan kertymistä. Myös monet sairaudet, kuten kakkostyypin diabetes, laskevat testosteronitasoja.

Elimellisiä syitä matalille testosteronitasoille voivat olla häiriöt kivesten tai aivolisäkkeen toiminnassa.

Matalasta testosteronitasosta kertovia oireita ovat väsymys, yleinen aloitekyvyttömyys ja heikko palautuminen rasituksesta. Selvimpiä merkkejä ovat erektiohäiriö, seksuaalisen halun lasku ja aamuerektioiden puute.

– Näissä voi usein olla sellainen muna vai kana -ongelma. Esimerkiksi masennus voi joskus johtua matalista testosteronitasoista, mutta toisaalta masennus voi itsessäänkin laskea tasoja, Lauri Flöjt sanoo.

Miehen testosteronitason viitearvo on normaalisti 10–38 nanomoolia litrassa. Määrä vaihtelee päivien välillä ja myös vuorokauden sisällä. Se on korkeimmillaan aamulla.

– Matala taso on alle kahdeksan. 8–12 on niin sanottua harmaata aluetta. Normaali taso lääketieteellisesti on yli 12. Päiväkohtaiset vaihtelut voivat selittää useiden pykälien eroa. Jos kerran mitattu testosteroni on seitsemän, niin se voi toisena päivänä hyvin nukutun yön jälkeen olla 11, Flöjt sanoo.

Lääkäri tekee päätöksen hormonikorvaushoidon aloittamisesta verikoetutkimusten ja potilaan oireiden perusteella.

– Monesti potilaat tulevat aluksi sillä ajatuksella, että korvaushoito olisi tarpeen. Usein keskustelun myötä he haluavat itsekin kokeilla hoitona ensisijaisesti vielä elintapojen muuttamista, Flöjt sanoo.

Jos hoito todetaan tarpeelliseksi, sen soveltuvuutta ja tehoa kokeillaan Flöjtin mukaan yksilöllisesti. Yleensä tehoa nähdään viikoissa tai kuukausissa.

Hoito maksaa 500–600 euroa vuodessa. Siihen voi hakea Kela-korvausta, joka on yleensä 35 prosenttia. Täysin korvataan esimerkiksi lääketieteellisestä toimenpiteestä tai synnynnäisestä sairaudesta johtuva testosteronivajaus.

Pitkäaikainen testosteronikorvaushoito voidaan toteuttaa joko iholle siveltävällä geelillä tai lihakseen annettaville pistoksilla. Hoidon jatkaminen kauan on kuitenkin päätös, jolla voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia.

Hoidossa annettava testosteroni nimittäin vähentää miehen oman testosteronin tuotannon lisäksi myös siittiöiden tuotantoa. Siittiöntuotannon palautuminen voi kestää hoidon lopettamisen jälkeen pitkään tai jäädä niin alhaiselle tasolle, että lasten saaminen voi olla vaikeaa.

Lauri Flöjtin mukaan hoitosuositukset eivät sinällään ota kantaa korvaushoidon kestoon. Hoidon voi osalla purkaa pois, varsinkin jos potilas onnistuu muuttamaan elintapojaan tai saa hormonituotantoon vaikuttavan sairauden hallintaan.

– On yleistä, että hoito jää pysyväksi. Suurella osalla kannattaa kuitenkin ainakin harkita sen purkamista, Flöjt sanoo.

Testosteronikorvaushoitojen terveysvaikutuksia on tutkittu 2000-luvulla paljon. Pelättyä yhteyttä sydän- ja verisuonisairauksiin tai eturauhassyöpään ei tuoreimmissa tutkimuksissa ole löydetty.

– Haittoihin liittyvä peruslogiikka on se, että hoidolla testosteronitaso nostetaan vain normaalitasolle eikä liian korkealle, jolloin haittariskit lisääntyvät, Lauri Flöjt sanoo.

Hoitoon hyvin reagoivat huomaavat yleensä mielialan ja seksuaalivietin paranemisen jo viikoissa. Fyysisten vaikutusten huomaaminen voi viedä kuukausia ja vaatii myös omaa panosta kuntoiluun ja elintapoihin.

– Korostan aina sitä, että hoidolla voi normalisoida testosteronitasot ja ottaa niin sanotusti käsijarrun pois päältä. Mutta se ei yksin auta, Flöjt sanoo.

Lähteenä myös Ilpo Huhtaniemen kirja Hyvä ja paha testosteroni, Gaudeamus, 2021.